Pimp my vitriini

Välillä sitä miettii, että eikö tässä osaa yhtään keskittyä olennaiseen.. Paikat huiskin haiskin ("Niin paljon mä oon turhaan siivonnut") ja minä innostun ottamaan telan käteen. Noh, kaikkihan lähti siis siitä, kun isukki toi meille vitriinin, joka oli väärän värinen. Ja kuten on todettu, kaiken voi maalata. Nyt vitriini on paikallaan ja enää pitäisi löytää jotain sisään laitettavaa. Less is more, mutta ihan tyhjä vitriini on jo vähän sillä rajalla.. :D

Isänpäivää ja pieni hyllydilemma

Isänpäivät tuli juhlittua ja meidän isäntä lähti ajelemaan kohti opiskelupaikkansa asuntolaa. Enää kaksi viikkoa, puuh. Tekaisin kakun, jossa välissä perinteistä mansikkaa, banaania ja kermavaahtoa. Sisäinen kondiittorini (kaikkee sisäistä mustakin löytyy) innostui ja yritin opetella pursottelemaan jollain Tokmannin tyllasarjalla. Hienompi tuli, kuin veitsellä levitetystä, jota tähän asti olen harrastanut. Leivontasuklaallakin hieman kikkailin, jotta isi tietää olevansa rakas. <3

Kun isi oli ulkona ihmettelemässä mihin mun kauppakassin parkkivalot ovat hävinneet, asensin keittiöön hyllyä. Toni toi Ikeasta Ekby Gällö-hyllyjä kaksin kappalein, valkeilla hyllylevyillä sekä jollain tammisilla. Koivuiset tilasin, mutta tammiset olivat olleet ainoat puunsävyiset paikalla. Viimeksi itse hyllykannakkeet olivat loppu.

Hitto, kun mä olen vähän allerginen tuolle tammelle. :-/ Koivu tai joku vaalea puu on oikeastaan ainoa, jota voin sietää, kiitos entisten pyökki- ja kirsikkakalusteiden. Laitanpa tässä siis kuvat molemmista, ja vapaasti saa kommentoida. Valkoiset hyllyt ovat tällä hetkellä kiinni ja luulen, että niin jääkin.. Tammi varmaan olisi paremman näköinen raikasta valkeaa seinää vasten, vai mitä? Kuvassa tammi näyttää aivan eri väriseltä, piru vie, kun sisäinen valokuvaajani ei ole vielä ilmoittautunut!

Ystävät

 Mikään ei piristä päivää paremmin, kuin pari tuntia muutaman hyvän ystävän seurassa. Ja koska mä olen kotona "vapaalla" vauvan kanssa, mullahan ei oo muuta kuin aikaa leivoskella kaikenlaista. ;) (Tosiasiassa meillä on ollut hiton rankka viikko eskarilaisen uhman kanssa, sekä Söpö-pupumme kuolema aiheutti surua myöskin. Se, että Toni on kolmensadan kilometrin päässä opiskelemassa, ei ainakaan helpota asiaa. Enää kaksi viikkoa jäljellä etä-Tonia, sinne kestetään vaikka pää kainalossa. :D )



Eli siis pointti oli (lörpöttelemään kun taas rupesin): ystäviä jos onnistuu saamaan kylään, täytyy leipoa näin joulun lähestyessä tietty joulutorttuja sekä ystävällisiä leivonnaisia vadelmasydämellä. Omalla herkkupäivällänihän ei ollut osuutta asiaan. :P *nams*